Tutoriaaleja, lukuläksyjä ja sandaaleja sukilla

Otagon yliopisto on pinta-alaltaan pieni, hyvin kansainvälinen, avoin ja lämmin yhden kampuksen yliopisto. Vanhojen ja uusien rakennusten suojassa useat tieteenalat kohtaavat joka hetki. Kampuksella oleskelu on tehty helpoksi ja tunnelma luennoilla ja tutoriaaleilla on rento.

Käyn Otagon yliopistossa kolme eri kriminologian kurssia, (joita kutsutaan courses sijaan papers) CRIM201, GEND210 ja GEND209, jotka käsittelevät kriminologiaa, feminististä kriminologiaa sekä kriittistä uhritutkimusta. Kaikki kurssit ovat 2. vuoden kursseja, kukin 18 opintopisteen, eli 9 ECTS/Suomen opintopisteen arvoisia. Kursseille ilmoittaudutaan paikallisen Weboodin, eli eVisionin kautta, jonne myös tallensin hakuvaiheessa tietoni, jota kautta maksoin vakuutukseni sekä opiskelijapalvelumaksuni, ja josta näkyy lukujärjestys. Minulla on yhteensä 9 tuntia koulua joka viikko. Näihin tunteihin sisältyy myös kolme tuntia tutoriaaleja, yksi per kurssi/course/paper, muut kuusi tuntia ovat luentoja.

Kun joka aamupäivä kävelen kampukselle, kuljen uusien ja vanhojen yliopistorakennusten ohi. Kampuksen läpi virtaa pieni joki, jonka reunoilla nurmilla oleskelee aina opiskelijaporukoita. Koska asun hyvin lähellä kampusta, en koskaan kävele täysin yksin, vaan ihmisjoukko ympärillä kasvaa joka akseleelta. Ihmiset pukeutuvat rennosti – olen useampaan otteeseen nähnyt ihmisiä sukat ja flipflopit jalassa. Shortsit ovat vieläkin suosittu vaate, vaikka syysloma lähestyy ja sää viilenee.


Myös luennoilla on rentoa, luennoitsijat puhuvat keskustelevasti ja yrittävät saada opiskelijoita osallistumaan. Kaikki luennot myös nauhoitetaan – ellei erikseen mainita – jotta niitä voi kuunnella myös kotona. Luentonauhoitusten lisäksi luettavat artikkelit,  hyödylliset linkit, luentokalvot ja kurssien tehtävät löytyvät Blackboard-sivustolta, joka vastaa mielestäni Moodlea. Luennoilla välitetään myös opiskelijoiden hyvinvoinnista. Koska opiskelen kriminologiaa, jotkut aiheet voivat olla epämukavia ja järkyttäviä joillekin, joten saamme etukäteisvaroituksia luentojen sisällöstä ja kesken saa lähteä ilman tuomitsevia katseita. ”Tulet loukkaantumaan ja järkyttymään,” useampi luennoitsija sanoi heti alkuun.

Kuten sanoin, joka viikko minulla on 3 tuntia tutoriaaleja. Tutoriaaleissa tuutori käy läpi uudelleen luennon sisällön, kyselee sekä herättää keskustelua. Yleensä jollakin ryhmällä on myös esitelmä. Oman kokemukseni perusteella tutoriaalit ovat matematiikaton versio tilastotieteen opintojeni laskariryhmistä. Vaikka pysyn usein hyvin hiljaa tutoriaalien ajan, olen kokenut ne hyödyllisiksi. Jokaisen kurssin tutoriaali on hiukan erilainen ja kaikki tuutorini ovat persoonallisia, mikä on mukavaa. CRIM201-kurssilla tuutorinani on vitsaileva, rento ja suurieleinen maorinainen, GEND209-kurssilla tuutori on Harvardissa opiskellut nokkela, asiantunteva ja tyylitietoinen nainen ja GEND210-kurssin tuutori on sukupuolioletuksia rikkova, ’cheeky’ ja hauska, Benedict Cumberbatchin näköinen kyseenalaistava neropatti.

Tutoriaaleilla saa myös apua kurssin tehtäviin. Yhdellä kurssilla meillä on pariin otteeseen essee-workshop, jossa saamme apua esseeaiheemme rajaamiseen ja lähteiden löytämiseen. Koska esitelmät esitetään tutoriaaleilla, esitelmäryhmät myös muodostetaan siellä.


Minua varoitettiin, että kurssit olisivat Otagon yliopistossa suuritöisiä. Kursseja on eri vaikeustasoa, 100-levelin kurssit ovat tarkoitettuja ensimmäisen vuoden opiskelijoille, 200-level kurssit toisen vuoden opiskelijoille ja 300-level kurssit kolmannen. Jotkut ystävistäni ovat valinneet tarkoituksella vain ensimmäisen vuoden kursseja, toiset taas joutuivat ottamaan vain kolmannen vuoden kursseja, jotta saisivat opintopisteet hyväksiluetuiksi. Jokainen kurssi jonka otin on 200-levelin kurssi ja suoritan lukukauden aikana yhteensä 54 paikallista opintopistettä, eli 27 ECTS/Suomen opintopistettä. Tämä on suunnilleen 3 opintopistettä vähemmän kuin mitä yleensä käyn lukukaudessa.

Jokaiseen kurssiini kuuluu koe lukukauden lopussa, essee sekä esitelmä. Lisäksi yhden kurssin tutoriaaleille pitää palauttaa melkein viikottain lyhyt tehtävälappu, jota ei arvostella. Toisella kurssilla tehdään lisäksi parin artikkelin ja yhden kirjan annotated bibliography jostakin aiheesta. Lisäksi jokaiselle luennolle on luettavaa. Tekemistä riittää, koska kaikki pitää tehdä tietenkin englanniksi, mutta työmäärä ei tunnu ylitsepääsemättömältä.


Unicafen sijaan on useita pienempiä kahviloita. Ulkona on yleensä pystyssä hedelmiä ja vihanneksia myyvä koju. Opiskelutiloja löytyy kirjastosta, sen ympäriltä, sekä kampuksen ulkopuolelta. Helsingin yliopistosta tullut tilastotieteen opiskelija kohtaa Otagon yliopistossa kriminologiaa opiskellessa uusia, erilaisia opiskelukäytäntöjä.

Kampukselta ei löydy Unicafen kaltaista ruokalaa, vaan useita pieniä kahviloita, joilta saa kakkua, voileipiä, skonsseja ja muffinsseja, salaatteja, pikaruokaa ja sushia. Hintataso vaihtelee hyvin paljon, mutta kampuksella on mahdollista syödä ihan kelpo lounas melkein Unicafen lounaan hintaan. OUSAn, eli Otago University Students’ Associationin, Clubs & Socs -rakennuksella Hare Krishna -ryhmä myy joka arkipäivä lounasta kolmella dollarilla kello 12-14. Ruuan laatu ei yllä aivan Unicafen tasolle, mutta palvelu on nopeaa, ruoka terveellistä ja vatsan saa varmasti täyteen.


Kaipaan Unicafen lisäksi sitä, että tulostamista ei vaadita. Jokainen tehtävä, myös viikottaiset tutoriaaliin palautettavat tehtävälaput, pitää palauttaa paperisena. Tulostaminen ei ole älyttömän kallista, mustavalkoisena 10c, eli 7 senttiä, per sivu, mutta kysE ON PERIAATTEESTA. Tulostaminen onkin opinnoissa ainoa menoerä, sillä minun täytyi hankkia kirja vain yhdelle kurssille, ja sekin löytyi puoleen hintaan facebookin kierrätysryhmästä.

Omasta mielestäni pienellä kampuksella ja sen lähialueilla on ehdottomasti paremmat opiskelu- ja hengailutilat kuin Helsingin yliopistossa. Keskuskirjastossa on aina tilaa – toisin kuin Kaisassa, ryhmätyötilojen varaaminen on helppoa, ja the Link, kirjastoa ympäröivä alue kahviloineen, pitää sisällään useita suojaisia opiskelunurkkia. Lisäksi opiskelutiloja on myös kampuksen ulkopuolella. Oman kotikatuni varrella on yksi pieni, valoisa ja viihtyisä, josta on tullut suosikkini. Täältä saa myös kahvia ja välipalaa!

Opiskelu on tehty täällä helpoksi, samoin erilaisten tukipalveluiden saatavuus. Kampus on hyvin viihtyisä ja sosiaalinen paikka. Vaikka tehtävät tuntuvat vaikeilta, onnistumisiakin tapahtuu: Eilen esitelmämme rikostilastoista sai ylistäviä kehuja tuutoriltamme, joka päätti, että olimme käsitelleet kaiken tarpeellisen, eikä hänen tarvinnut enää käydä omaa asiaansa läpi. Jee!

Edit: Jos aiot kirjoittaa kaiken ylös muistiinpanoihisi, osta kasapäin kuulakärkikyniä. Lyijykynät ovat hitaita.


Kaipaan juuri nyt: Unicafea, Hämäläisen osakunnan opiskelijaruokalaa, Jenkki-purkkaa, tulostamattomuutta, kirjoittamista, puhumista ja lukemista suomeksi.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s